Ajankohtaista

Onnistunut työkyvyn johtaminen ja mielenterveyden häiriöt

”Mielenterveysongelmat ovat yleisin syy jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Vuonna 2020 työvyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 19.100 henkilöä. Mielenterveyden syyt olivat noin kolmannes. Mielenterveyspotilaiden työurien tukeminen on yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan etu. Mielenterveyshäiriöissä kuntoutuminen työkykyiseksi on haasteellisempaa kuin muissa sairausryhmissä.” Kristiina Halonen, työkykyjohtaja, Ilmarinen

Soili Ojaniemi, 10.11.2021

Kysymyksiimme mielenterveyteen ja työhön liittyen vastasi työkykyjohtaja Kristiina Halonen eläkevakuutusyhtiö Ilmarisesta. 

Mielenterveyden asiat ovat osa työkykyä siinä missä muutkin terveyteen liittyvät asiat. Työkyvyn johtaminen on lakiin kirjattujen määräysten noudattamista ja soveltamista käytännössä. Työeläkeyhtiöillä on merkittävä rooli ammatillisen kuntoutuksen mahdollistajina ja työkykyä uhkaavien tilanteiden ennaltaehkäisyssä. Millainen on työkykyjohtamisen iso kuva?

”Työturvallisuuslaki edellyttää, että työn vaarat ja haitat tulee tunnistaa työpaikalla myös psykososiaalisten kuormitustekijöiden osalta ja tarvittaessa arvioida niiden aiheuttama vaara terveydelle ja turvallisuudelle. Työkyvyn johtamista tulee tehdä työpaikoilla kiinteänä osana muuta johtamista. Työkykyä pitää edistää ja työkykyriskejä ennakoida laaja-alaisesti. Työpaikan tulee huolehtia työkyvyn seurannasta ja varhaisen tuen antamisesta yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Työkyvyn johtaminen on ennakoivaa, perustuu työpaikan tarpeisiin ja jatkuu läpi työuran”, Halonen avaa. 

"Työkyvyn johtaminen on siis kytketty monien eri toimijoiden sujuvaan yhteistyöhön, ennakointiin ja säännölliseen seurantaan osana liiketoimintaa. Mielenterveyden edistäminen osana työkyvyn johtamista vaatii työolosuhteiden ja työn organisoinnin kehittämistä", Halonen sanoo. Hän toteaa myös, että työn tulee olla myös sopivasti mitoitettua ja sen tekemiselle pitää olla riittävät edellytykset. Näistä syntyy pohja hyvälle ololle ja mielenterveydelle. 

Organisaatioissa on totuttu käymään läpi kehityskeskusteluja. Halonen toteaa, että säännölliset kehityskeskustelut ovat hyvä lähtökohta, mutta nämä eivät kuitenkaan riitä. Hän nostaa esille myös muun vuorovaikutuksen merkityksellisyyden: ”On tärkeää kiinnittää huomiota myös siihen, että esihenkilöillä olisi mahdollisuus säännölliseen vuorovaikutukseen työntekijöiden kanssa työn arjessa. Tarvitaan siis riittävät puitteet, aikaa ja mahdollisuudet", hän kiteyttää.

Työterveyshuollon ja työnantajan yhteistyö vähentää mielenterveysperustaisia sairauspoissaoloja

Halonen kiteyttää monia tässä hetkessä tärkeitä taitoja ja terveystekoja. Kaikella on vaikutusta hyvinvoinnille ja monista aiheista on kirjoitettu mediassa yhä uudestaan ja uudestaan. 

”Tutkimustiedon mukaan myönteiset ihmissuhteet, fyysinen terveys, itsetunnon vahvistaminen, armollisuus ja hyväksyntä, ongelmanratkaisu-, ristiriitojen ratkaisu- ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen ja mahdollisuus toteuttaa itseään ovat kaikki mielenterveyttä edistäviä tekijöitä. Työnantajalla on merkittävä mahdollisuus ja väittäisin, että myös velvollisuus edistää näiden toteutumista.”

Työnantajan tukena toimii työterveyshuolto. Halonen nostaa esille työterveyshuollon mahdollisuudet tukea mielenterveyttä. ”Yksi hyväksi havaittu tapa on panostaa aktiiviseen työterveysyhteistyöhön. Sairauspoissaolokäytäntöjä ja työn muokkaamisen malleja kehittämällä yhdessä työterveyshuollon kanssa on pystytty merkittävästi vähentämään mielenterveysperustaisia sairauspoissaoloja", hän täsmentää. 

Mielenterveyden häiriöistä johtuvat sairaspoissaolot työelämässä ovat kuitenkin merkittävässä kasvussa, Halonen kertoo. "Erityisesti nuorten ja varhaiskeski-ikäisten trendi poissaolojen nousussa on huolestuttava", hän toteaa. Näissä ryhmissä pitäisi olla vielä pitkälti työuraa jäljellä. 

Miksi mielenterveyden häiriöitä on nykyään niin paljon? 

”Mielenterveyden häiriöistä johtuvien poissaolojen kehitykseen vaikuttamista hankaloittaa se, että näiden poissaolojen viimeaikaisen yleistymisen syitä ei edelleenkään varmuudella tunneta. Ilmiö on monimutkainen, eikä mikään tekijä yksinään selitä kehitystä”, Halonen kertoo.  

Monessa yhteydessä mainitaan kuitenkin yleinen vaatimustason kasvu ja yhteiskunnallisten asenteiden muutos. Myös Halonen ottaa nämä puheeksi. 

”Esimerkiksi vaatimusten kasvu niin työelämässä, perhe-elämässä kuin vapaa-ajallakin ovat yhtäaikaisesti voineet vaikuttaa ihmisten jaksamiseen. Puhutaan myös elämän ylikuumenemisesta kaikilla elämän alueilla. Mielenterveyden häiriöitä koskeva stigma on voinut edelleen pienentyä. On myös mahdollista, että erilaisia oireita diagnosoidaan aiempaa useammin mielenterveyden häiriöiksi. Myös mielenterveyden häiriöiden näkyminen mm. mediassa ja sosiaalisessa mediassa on voinut osaltaan vaikuttaa niiden yhä laajempaan ilmaantumiseen ja tunnistamiseen.”  

Sairauspoissaolojen seuraaminen on tärkeää

”Sairauspoissaoloja on tärkeää seurata, sillä ne ennustavat merkittävästi pitkäaikaisemman työkyvyttömyyden ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riskiä. Poissaoloihin ja niiden syihin pitäisi pyrkiä puuttumaan jo varhaisessa vaiheessa työkyvyn pysyvän menettämisen ehkäisemiseksi. Tutkimukset kertovat, että mitä aikaisemmin mielenterveyden oireiluun puututaan, sitä parempi sairauden ennuste on.”

Sairauspoissaolojen seuranta on osa työkyvyn johtamista, toteaa Halonen.  Palaamme siis lakisääteisiin velvoitteisiin ja niistä huolehtimiseen arjen työssä. Omiin arvailuihin ei tarvitse luottaa, tiedolla johtaminen onnistuu Halosen mukaan myös mielenterveyttä kuormittavien tekijöiden tunnistamisessa yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.

”Osana työkyvyn johtamista työnantajan velvollisuus on tunnistaa ja tuntea työpaikan psykososiaaliset kuormitustekijät. Nämä kuormitustekijät ovat mielenterveyden riskejä eli terveysriskejä. Tämä tapahtuu parhaiten yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Mitä laajemmin on dataa ja tietoa hyödynnettävissä, sen parempi näkyvyys työpaikan psykososiaalisiin kuormitustekijöihin voidaan saada. Ja sen paremmin päästään tekemään työpaikalla muutoksia ja varautumaan mahdollisiin ongelmatilanteisiin ennen kuin kuormitustekijät aiheuttavat tarpeettomia haittoja.”

Halonen muistuttaa, että ennakointi on tärkeä mielenterveyden edistämisen tekijä. Työn kuormitustekijöiden tunnistaminen, muuttaminen, työntekijöiden yksilöllinen huomioiminen ja työn ja muun elämän tasapainon tukemisessa ovat tärkeät työkalut. 

Lähiesihenkilöiden rooli työkyvyn muutosten tunnistajana on merkittävä

"Esihenkilöiden roolissa on tärkeää tunnistaa työkyvyssä näkyvät muutokset", Halonen toteaa.

”Työkykyyn liittyvien muutosten ja haitallisen kuormittuneisuuden tunnistaminen varhaisessa vaiheessa ovat esihenkilön keskeisiä tehtäviä. Esihenkilöt tarvitsevat perehdytystä psykososiaalisen kuormituksen tunnistamiseen sekä erilaisiin keinoihin vähentää haitallista kuormitusta työssä ja vahvistaa kuormitusta tasaavia voimavaratekijöitä. Tässä tarvitaan sekä tietoja että taidollisia valmiuksia.”

Työeläkeyhtiön rooli mielenterveyden edistämisessä ja työkykyjohtamisen toimijana

Työeläkeyhtiöissä on laaja kokemus asiakkaiden erilaisista tilanteista ja asiantuntemusta työkyvyn yhteiskunnallisesta tilanteesta. Halonen kertoo, että työeläkeyhtiö Ilmarinen on asiakkaidensa asiantuntijatukena ja tuottamassa tietoa ja työkaluja. 
”Olemme Ilmarisessa rakentaneet laajan kokonaisuuden tietoa ja työkaluja niin työkykyjohtamiseen kuin  mielenterveyden edistämiseen ja mielenterveysriskien ennalta ehkäisyyn niin työnantajalle, esihenkilöille, yrittäjälle kuin yksittäiselle työntekijälle. Kaikki materiaali on koottuna Ilmarisen uuteen digitaaliseen TyökykyAreenaan, joka löytyy osana Ilmarinen.fi-sivustoa. Lisäksi meillä on vahvaa asiantuntijatukea; työkykyjohtamisen asiantuntijoita, asiantuntijapsykologi ja psykiatri kehittämässä asiakkaidemme kanssa yhteistyössä ratkaisuja.” 

Halonen kertoo, että oppimisella ja yhteisöllisyydellä on työkyvyn rakentamisessa iso merkitys ja työkykyä rakennetaan jopa yli organisaatiorajojen verkostoituen. Myös erilaiset koulutustilaisuudet kuuluvat työeläkeyhtiön työkykyä edistäviin toimenpiteisiin.
”TyökykyAreenalla on digitaalinen oppimisympäristö, missä on mahdollista lisätä osaamistaan. Eräs kärkipalvelumme on Työkykymestari-koulutus, jossa osallistujat oppivat rakentamaan perustan oman organisaation työkykyjohtamiseen ja pääsevät verkostoitumaan samojen haasteiden parissa työskentelevien muiden yritysten edustajien kanssa. Lisäksi järjestämme webinaareja, työpajoja ja ajankohtaisaamuja työkykyyn ja mielenterveyteen liittyen”.

Kuntoutus ja töihin palaaminen mielenterveyden häiriöiden jälkeen

"Työeläkeyhtiön tarjoaman ammatillisen kuntoutuksen tarkoitus on auttaa työllistymään, pysymään työssä tai palaamaan työhön silloin, kun sairaus rajoittaa työkykyä", Halonen kertoo. Edellytyksenä on hänen mukaansa vakiintunut yhteys työelämään ja uhka siitä, että sairaus voi viedä työkyvyn tulevan viiden vuoden aikana. "Kuntoutus on työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden aina ensisijaista", hän muistuttaa.

Miten tuloksellista kuntoutustoiminta on ja mitkä tekijät vaikuttavat työeläkeyhtiön onnistumiseen tavoitteiden saavuttamiseksi? Millaisia toimenpiteitä voidaan tehdä?

”Työeläkeyhtiön tarjoama ammatillinen kuntoutus on tuloksellisinta silloin, kun se toteutuu oikea-aikaisesti ja tiiviissä yhteydessä työhön. Mielenterveyspotilaiden työhön paluuta tukevia tavallisimpia kuntoutuskeinoja ovat työkokeilu ja työhön valmennus. Yhteistyötä työpaikan kanssa tarvitaan, kun työtä ja työaikaa muokataan kuntoutujan tarpeisiin sopivaksi.”

Ajoissa saatu ammatillinen apu ja osallisuus kuntouttavat onnistuneesti työhön

Kristiina Halonen muistuttaa avun saamisen sekä verkostoyhteistyönä toteutettujen ammatillisten toimenpiteiden merkityksestä. Tärkeää on myös muistaa, että kuntoutujan on oltava osallinen ja motivoitunut kuntoutuksen suunnittelusta alkaen.
”Riittävän ajoissa ja eri toimijoiden verkostoyhteistyössä toteutetut ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet ehkäisevät mielenterveyspotilaiden toimintakyvyn heikkenemistä, siitä koituvaa haittaa ja syrjäytymistä työelämästä. Onnistuneen lopputuloksen kannalta on tärkeää mahdollisimman nopea työllistyminen, työpaikan tuki ja kuntoutujan oma osallisuus ja motivaatio kuntoutuksen suunnitteluun."

Ilmarisen Työkykyareenan vinkit mielenterveyden tukemiseen

  1. Ymmärrä työntekijöitä ja heidän tekemäänsä työtä.
  2. Huolehdi, että työnteon käytännöt ovat sujuvia, vuorovaikutus toimii, osoitatte molemminpuolista luottamusta ja kannatte vastuun niin omista kuin yhteisistä asioistanne.
  3. Vältä onnellisuusharhaa; ikävät kokemukset ja niihin liittyvät ajatukset ja tunteet ovat luonnollisia.
  4. Keskustele työntekijöidesi kanssa säännöllisesti, jotta tiedät, mitä heille kuuluu ja millainen heidän tilanteensa on.
  5. Suhtaudu mielenterveyteen, kuten kaikkeen muuhunkin terveyteen

Lähde: Ilmarinen


Finvan 9.11.2021 järjestämän Mielenterveyden häiriöt vaikuttavat vakuutuksen saamiseen – totta vai tarua? -webinaarin nauhoitteessa kuulet mielenterveyshäiriöiden vaikutuksista ja niiden ymmärtämisestä vakuuttamisen näkökulmasta. Rekisteröidy ja katso tallenne.


Vakuutusalan seminaareja ja verkkokursseja aiheesta

Osaamisen ylläpitämisen on hyvä olla jatkuvaa ja luotettavan tiedon pitää löytyä helposti. Tutustu Finvan vakuutusalan seminareihin tästä ja verkkokursseihin tästä.

Luet nyt: Aalto Leaders' Insight: Onnistunut työkyvyn johtaminen ja mielenterveyden häiriöt

Tilaa uutiskirjeemme

Tilaamalla uutiskirjeen saat luettavaksesi ajankohtaisia uutisia finanssialalta ja -koulutuksesta sekä pysyt ajan tasalla Finvan tarjonnasta. Kirje lähetetään enintään kerran kuukaudessa. Voit perua tilauksesi milloin tahansa.

Aalto University Executive Education Oy ja sen konserniyhtiöt voivat käyttää tietojani markkinoinnissa pitääkseen minut ajan tasalla viimeisimmistä liike-elämän keskustelunaiheista sekä ohjelmista ja auttaakseen minua edistämään uraani. Katso tietosuojapolitiikka.