Ylempi vakuutustutkinto YVTS on vakuutusalan syventävä tutkinto. Tutkinto-ohjelmaan kuuluva tutkielma on omaan organisaatioon tehtävä strateginen selvitys tai hanke, jonka aihealueen saa valita vapaasti. Noin 30 sivun mittainen päättötyö tarjoaa motivoivan mahdollisuuden kehittyä vakuutusalan ammattilaisena.
”YVTS-tutkielman perimmäisenä ajatuksena on toteuttaa käytännönläheinen kehittämistyö omaan organisaatioon”, kertoo KTM, viestintätieteilijä Sonja Kniivilä Aalto-yliopistosta.
”YVTS on erittäin arvostettu tutkinto vakuutusalalla. Monet tutkinnon suorittaneet yllättyvät myönteisesti siitä, kuinka monimuotoista ja motivoivaa aikuisopiskelu on verrattuna nuoruuden kirjatentteihin ja kalvosulkeisiin”, Kniivilä sanoo.
”Tutkielma on monelle se suurin iloinen yllätys: työn edetessä he huomaavat, ettei se olekaan mikään välttämätön paha, vaan innostava mahdollisuus kehittyä vakuutusalan ammattilaisena – ja edistää käytännönläheisellä otteella omalle työyhteisölle tärkeitä asioita.”
Tutkielmien aiheet innostavat ohjaajaakin
Kniivilä toteaa, että YVTS-tutkielmat ovat usein antoisaa luettavaa ohjaajallekin.
”Olen ohjaajana ollut hyvin vaikuttunut siitä, kuinka merkittävä käytännön anti YVTS-tutkielmilla voi olla”, Kniivilä iloitsee.
Useimmat opiskelijat keksivät tutkielman aiheen luontevasti YVTS-opintojen aikana. Jos kuitenkin tuntuu siltä, että itse ei oikein keksi aihetta, minulta saa kyllä ideoita”.
”Esimerkiksi parhaillaan eräs YVTS-opiskelija tekee tutkielmaa siitä, miten erilaisia vakuutuksia on käytetty korona-aikaan. Se olisi mielenkiintoista luettavaa kenelle tahansa. Tutkielman tekijä kuvailee infograafien avulla, millaisia kuluttajayhteydenottoja on kvartaaleittain kohdistunut eri vakuutustyyppeihin, ja nostaa aineistostaan kiinnostavia päätelmiä”, Kniivilä kuvailee.
Tutkielman aihetta ei tarvitse tietää ennen YVTS-opintojen aloittamista.
”Tutkielmat keskittyvät usein vakuutusalan asiakkaisiin. Siinä saatetaan vaikkapa arvioida ja kehittää asiakaspalautejärjestelmää”, Kniivilä kertoo.
”Useimmat opiskelijat keksivät tutkielman aiheen luontevasti YVTS-opintojen aikana. Jos kuitenkin tuntuu siltä, että itse ei oikein keksi aihetta, minulta saa kyllä ideoita”, Kniivilä lupaa.
Tutkielman tekoon saa monipuolista tukea
Kniivilä on kirjoittanut kolme tietoteosta, joissa neuvotaan opinnäytetyön tekemisessä. Hänen yhdessä kollegoidensa kanssa kirjoittama Tiede ja teksti: tehoa ja taitoa tutkielman kirjoittamiseen on monelle suomalaiselle opiskelijalle tuttu käytännönläheinen opas. Se tarjoaa selkeitä, toimivia ohjeita ja vinkkejä opinnäytetyöskentelyyn opintojen eri vaiheissa.
Monesti tutkielmat ovat työyhteisölle tärkeitä kehityshankkeita, ja tyypillisesti opiskelijat edistävät niitä työajalla.”
Tutkielmaa tehdessä ei kuitenkaan tarvitse tukeutua ainoastaan tutkielmaoppaisiin, vaikka niistä saa paljon apua. Jokaisella YVTS-tutkielman tekijällä on kaksi ohjaajaa: yksi omasta työyhteisöstä ja toinen Finvasta.
”Kolmikantayhteistyöllä varmistamme, että opiskelija saa tarvitsemansa tuen tutkielman tekoon. Työyhteisöohjaaja tarjoaa vankan sisältöosaamisen. Minulta puolestaan saa apua ja neuvoja koko tutkielmaprosessin ajan. Lisäksi muilta YVTS-opiskelijoilta saa arvokasta vertaistukea esimerkiksi tutkielmaseminaareissa”, Kniivilä huomauttaa.
Jokainen saa itse valita oman työyhteisöohjaajansa, joka myös arvioi YVTS-tutkielman käytännön annin. Lähiesihenkilö saattaa olla luonteva valinta, mutta työyhteisöohjaaja voi olla kuka tahansa työyhteisön jäsen, jolla on vahvaa ammattitaitoa tutkielman aihealueesta.
”Monesti tutkielmat ovat työyhteisölle tärkeitä kehityshankkeita, ja tyypillisesti opiskelijat edistävät niitä työajalla. Parhaassa tapauksessa tutkielman kirjoittamiseen saa näkökulmia ja tukea oman tiimin jäseniltä työpaikalla”, Kniivilä kertoo.
Käytännönläheinen tutkielma kehittää viestintätaitoja
YVTS-tutkielma kehittää itseohjautuvuutta, ammattiviestinnällisiä ja projektijohtamisen taitoja. Näistä taidoista on Kniivilän mukaan vakuutusalalla paljon hyötyä.
”Valmius tuottaa selkeää asiantuntijaviestintää on sisäänrakennettu YVTS-tutkintoon. Erilaiset harjoitustyöt tukevat ammatillisten viestintätaitojen kehittymistä – ja erityisen paljon ne kehittyvät, kun sanoittaa ja muotoilee tutkielman sisältöä”, Kniivilä korostaa.
Ei haittaa lainkaan, vaikkei olisi koskaan aiemmin tehnyt näin laajassa muodossa tutkielmaa."
Vaikka monella opiskelijalla on hyvin realistinen näkemys siitä, kuinka syväluotaava noin 30 sivun tutkielman olisi syytä olla, Kniivilä törmää aika ajoin opiskelijoihin, joilla saattaa olla liian kunnianhimoisia suunnitelmia.
”Jokaisessa vakuutusalan organisaatiossa on esimerkiksi asiakasrajapinnasta valmisaineistoa, jonka pohjalta voisi toteuttaa mainion tutkielman. Aika usein YVTS-opiskelijat haluavat kuitenkin kerätä oman aineistonsa vaikkapa haastatteluilla. Se on tietysti täysin sallittua. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että se lisää työmäärää”, Kniivilä kertoo.
”Muistan eräänkin päättötyön tekijän, joka halusi tehdä 100 haastattelua. Jouduin hiven toppuuttelemaan häntä, koska huomattavasti suppeampi otos kyllä riittää oikein hyvin lopputyöhön. Vaikka tutkielman tarkoitus on kehittää itseohjautuvuutta, se ei missään nimessä tarkoita sitä, että jäisi yksin. Ohjaajana autan terävöittämään aihetta sekä empiiristä eli käytännön osuutta niin, ettei tutkielmansta tule liian isoa palaa purtavaksi.”
Kolme vinkkiä YVTS-tutkielman tekoon
Kniivilällä on kolme keskeistä vinkkiä jokaiselle YVTS-tutkielman tekijälle.
”Ensinnäkin valitse aihe, joka aidosti kiinnostaa sinua. On mahtavaa nähdä, miten opiskelijat innostuvat aiheistaan ja palavat halusta päästä paneutumaan niihin syvällisesti”, Kniivilä sanoo.
”Toiseksi varmista, että tutkielmasi perustuu työyhteisösi tarpeisiin. Tee tutkielmasta selvitys tai hanke, josta on taatusti käytännön hyötyä työnantajallesi. Muista myös aihetta valitessasi, että tutkielma tarjoaa sinulle oivan mahdollisuuden hankkia ammatillisia kannuksia ja verkostoitua oman organisaatiosi sisällä”, Kniivilä jatkaa.
”Kolmas vinkkini on se, että tutkielman tekeminen on myös asennekysymys. Uskalla innostua! Terve ammatillinen uteliaisuus kannattelee ja auttaa työn loppuun saattamisessa.”
Kniivilä painottaa, että joka ikinen YVTS-opiskelija saa tutkielman varmasti tehtyä.
”Olen ohjannut erilaisia päättötöitä yli 20 vuotta, eikä yksikään ohjattavani ole jättänyt leikkiä kesken. Ei haittaa lainkaan, vaikkei olisi koskaan aiemmin tehnyt näin laajassa muodossa tutkielmaa. Sekään ei ole este, vaikka olisi oppimishaasteita, esimerkiksi lukihäiriö. Opiskelijoille on tarjolla runsaasti tukea, ja keksimme kyllä käytännön keinot, joilla jokainen saa vietyä kunnialla tutkielman maaliin.”
Kniivilä on päättötöiden ohjaamisen rautainen ammattilainen. Hän ohjaa ja mentoroi myös tohtorikoulutettavia Aalto-yliopiston kuudessa korkeakoulussa. Yliopisto-opetuksen ja ohjaustyön lisäksi hän on kysytty työyhteisösovittelija sekä asiantuntijaviestinnän kouluttaja ja valmentaja työelämän organisaatioissa.
Tutustu Ylempi vakuutustutkinto, YVTS -ohjelmaan tästä.