Turvallisuusjohtajan roolia voi verrata kartanlukijan rooliin rallissa, sanoo Mika Susi. Hän toimii Thalesin turvallisuusjohtajana vastuualueenaan Pohjoismaat, Baltia ja Irlanti.
”Kuten kartanlukija kertoo, että tulossa on mutka, tai että edessä on suora tie, nyt voidaan mennä, turvallisuudesta vastaavat kuvaavat johdolle, mitä tulevaisuudessa on näköpiirissä”, Susi sanoo.
Kuten kartanlukija kertoo, että tulossa on mutka, tai että edessä on suora tie, nyt voidaan mennä, turvallisuudesta vastaavat kuvaavat johdolle, mitä tulevaisuudessa on näköpiirissä”
Hän yhdistää turvallisuuden kysymykset jatkuvuuteen. Kartanlukijaa tarvitaan, jotta toiminta voi jatkua, vaikka tie olisi mutkikas ja kuoppainen. Samaan tapaan tarvitaan tieto siitä, missä kohdissa voidaan ajaa rauhassa eteenpäin tai kenties lisätä vauhtia. Viime vuosina ovat korostuneet mutkat. Se tarkoittaa, että pitää reagoida nopeasti ja viisaasti. Oikeat valinnat vähentävät riskien toteutumista. Oikeita valintoja taas on helpompi tehdä, jos mutkiin on valmistauduttu hyvin.
”Mutka voi olla jotain sellaista, mitä olemme nähneet viime vuosina: pandemia tai sota lähialueella. Mutta se voi olla myös esimerkiksi kyberturvallisuuteen liittyvä hankala tilanne – havaitaan vaikkapa tietoturva-aukko – tai sitten mutka voi olla lainsäädäntöön liittyvä muutos, johon pitää reagoida”, Susi kuvailee.
Turvallisuuden sanomaa viedään parhaiten eteenpäin arjessa
Turvallisuuden tehtävä on miettiä, miten mahdollistetaan liiketoiminta, vaikka olosuhteet ovat hankalat. Susi sanoo, että yritysturvallisuuden tehtävä on edistää yrityksen kilpailukykyä ja tuottavuutta.
Thales on digitaalisen turvallisuuden toimija, joka palvelee asiakkaitaan puolustuksen ja turvallisuuden, ilmailu- ja avaruusteknologian sekä digitaalisen turvallisuuden asioissa. Ennen nykyistä tehtäväänsä Susi toimi Elinkeinoelämän keskusliitossa yritysturvallisuudesta vastaavana johtavana asiantuntijana.
Thalesilla turvallisuusjohtaja istuu johtoryhmässä. Susi pitää järjestelyä toimivana ja suosittelee sitä muillekin. ”Jatkuva vuorovaikutus organisaation eri tahojen kanssa on tosi tärkeää. Turvallisuuden sanomaa viedään parhaiten eteenpäin arjessa.”
Viestinnän roolin korostuminen on yksi uusi piirre turvallisuuden kentällä.”
Etenkin poikkeusaikoina tiedonvälityksen ja vuorovaikutuksen rooli korostuu. ”Viestinnän roolin korostuminen on yksi uusi piirre turvallisuuden kentällä.” Sisäisen viestinnän pitää olla avointa ja luottamusta herättävää. Myös vaikeista asioista pitää viestiä, sekä sisäisesti että ulospäin. Luottamusta ja hyvää vuorovaikutusta ei voi rakentaa hetkessä, poikkeustilan alkaessa.
Samoin kuin varautumissuunnitelmat, kommunikaatio ja työilmapiiri luodaan normiaikoina. ”Olen pyrkinyt opettamaan itseäni siihen suuntaan, että olen kiinnostunut kaikesta yrityksessä. Keskustelen, yritän olla saatavilla ja kuulostella, onko jotain, mikä ihmisiä askarruttaa arjessa.”
Susi sanoo, että turvallisuuden ei pidä olla nurkassa räksyttävä vahtikoira, vaan luontevasti arjessa mukana kulkeva kollega. Käskytyksen ja komentamisen sijaan pyritään ihmisläheisyyteen ja vastavuoroisuuteen.
Turvallisuus on kokonaisvaltaista: arkisen läsnäolon rinnalla pitää hallita esimerkiksi liiketoimintakysymyksiä, viestintää ja vastuullisuutta. Susi on pohtinut viime vuosina erityisesti viimeisintä: millaisia ovat turvallisuuden teemojen ja vastuullisuuden kytkökset?
Kaikkea tekemistä leimaa kokonaisvaltaisuus
Vastuullisuuden teemoja voi pilkkoa monella tavalla. Kaikkiin osa-alueisiin liittyy myös turvallisuuden kysymyksiä. Yrityksen on huolehdittava ihmisistä, datasta, ympäristöstä, toimitiloista ja muusta omaisuudesta sekä maineesta.
Kaikkea tekemistä leimaa kokonaisvaltaisuus: jos tietoverkoista ei pidetä huolta, voi syntyä vaikkapa merkittävä ympäristöriski, joka puolestaan voi olla riski ihmisten terveydelle, ja varmasti myös yrityksen maineelle.
Toisinaan riskit ovat myös mahdollisuuksia. Susi antaa esimerkin kyberturvallisuuden saralta: yritykset voivat toimia vapaaehtoisesti verkostoissa, joissa houkutellaan nuoria hyvän puolelle hakkeroimaan – tekemään vastatoimia kyberrikollisuutta vastaan.
Jos turvallisuusjohtajan tehtävä on samankaltainen kuin kartanlukijan, millaisia neuvoja kartturin paikalta jaetaan nykyisenä epävarmana aikana?
”Riskejäkin voi ja pitää ottaa, se kuuluu liiketoimintaan. Mutta ei pidä ajaa lujaa, jos ei tiedä mihin on menossa, eikä autossa ole jarruja”, Mika Susi sanoo.
Jos ja kun riskejä otetaan, pitää tiedostaa, millaisia mahdolliset riskit ovat ja mitä niistä voi seurata. Tähän tarvitaan riskienhallinnan ammattilaisia.
”Ei turvallisuus halua sanoa, että älkää ajako lujaa, vaan että tietäkää mitä on edessä, kun painatte kaasua.”
Miten BANI (Brittle, Anxious, Non-Linear, Incomprehensible) on näkynyt työssäsi?
“Viime vuosina pandemia on aiheuttanut monenlaisia kysymyksiä, on ollut esimerkiksi matkustamiseen liittyviä rajoitteita ja avainhenkilöriskejä – eli mitä tehdään, jos suuri määrä ihmisiä sairastuu kerralla. Lähialueella syttyvä sota heilauttaa aina organisaatiota. Mietitään, miten tämä vaikuttaa meihin, ollaanko varauduttu riittävästi, mitä riskejä on näkyvissä. Pitempi kehityskaari on ollut jo pitkään sellainen, että hyvän turvallisuuden tilannekuvan ja riskinäkymien rooli on korostunut. Kyberturvallisuuden rooli on kasvanut. Tällaisina epävarmoina aikoina on huolehdittava siitä, että pystymme toimimaan, vaikka tulee yllätyksiä. Varautuminen ja jatkuva kriisinhallinta ovat korostuneet.”
Tämä Mika Suden haastattelu on osa pidempää long form -artikkelia, joka on julkaistu Aalto Leaders' Insight -lehdessä. Lue koko artikkeli