Millainen koulutus syntyy, kun osallistujat itse ovat mukana suunnittelemassa sitä alusta alkaen? Tätä on testattu Riihimäellä DigiJoko-pilottiohjelmassa, joka päättyy toukokuussa. Ajatus sai alkunsa Riihimäen kaupungin johdon ja Kuntien Tieran keskusteluista.
”Tiera tukee kuntia asiakaslähtöisyyden kehittämisessä ja palveluiden digitalisoinnissa. Usein olemme pohtineet, miten kuntien muutoshaasteisiin voisi vastata uudenlaisella valmennusohjelmalla. Syntyi idea yhdessä Aalto EE:n kanssa toteutettavasta koulutuksesta”, kertoo Kuntien Tieran toimitusjohtaja Jyrki Halttunen.
Usein olemme pohtineet, miten kuntien muutoshaasteisiin voisi vastata uudenlaisella valmennusohjelmalla."
Näitä muutoshaasteita todellakin riittää – kuntia pommitetaan niillä oikealta ja vasemmalta. On sote-uudistusta, pitenevää oppivelvollisuutta, kiristyvää taloutta ja vanhenevaa väestöä.
”Kuntien ja yritysten suunnasta toivotaan palveluiden digitalisoimista ajasta ja paikasta riippumattomiksi. Kuntien sisällä taas 150 000-200 000 työntekijää eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana, ja heidän tilalleen palkataan vähemmän väkeä. Tämä edellyttää työn tehostamista ja automatisointia. Kunnan tulevat työntekijät haluavat tehdä työnsä modernilla tavalla”, listaa Halttunen.
Riihimäellä on päättyvällä valtuustokaudella viety läpi muutosohjelmaa ja työstetty uutta strategiaa. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Miia Nahkurin mukaan kaupungin päällimmäiset haasteet liittyvät väestön ikärakenteen muutokseen.
”On arvioitu, että kymmenen vuoden kuluttua Riihimäellä on noin 30 prosenttia vähemmän koululaisia kuin nyt. Kunnat kilpailevat koko ajan enemmän asukkaista”, Nahkuri kertoo.
Haasteena osallistaminen ja yhteisöllisyys
Jos tulee maakunnallinen sote, se on hänen mukaansa myös mahdollisuus siihen, että kunta kehittyy uudenlaiseksi.
”DigiJokossakin on tavoitteena, että meillä olisi tulevaisuudessa tehokkaita palveluita, jotka tuotetaan asiakaslähtöisesti. Tähän liittyy myös kuntalaisten osallistaminen ja yhteisöllisyyden haaste. On tärkeää, että saamme aikaan kuntalaisille näkyviä muutoksia. Sekä työntekijät että kuntalaiset ansaitsevat parempia digitaalisia palveluita”, sanoo Nahkuri.
Kuntien tiukka taloustilanne kuuluu myös haasteisiin. Nahkuri toivoo näkevänsä enemmän yhteistoimintaa alueen yritysten, yhteisöjen ja kuntalaisten kesken.
Kuntien Tiera tarjoaa kunnille sekä tietotekniikan ulkoistuspalveluita että uudenlaisia digiratkaisuja ja -sovelluksia eri toimialoille, kuten sote-palveluihin, opetukseen ja kasvatukseen sekä maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseen. Riihimäki kuuluu Tieran ulkoistusasiakkaisiin ja suunnitteilla on myös laajempaa yhteistyötä.
”Tieralla on näkymää siihen, mitä kaikkea kunnissa on meneillään. Tavoitteena on ollut, että heidän kauttaan saisimme hyviä käytäntöjä myös tänne”, sanoo Riihimäen talousjohtaja Kari Ora, joka on ollut mukana DigiJokossa jo ohjelman suunnitteluvaiheessa.
Tarvitaan laajempi ajattelun muutos
Asiakkaiden näkökulma on Oran mukaan ollut koulutusohjelman suunnittelussa aktiivisesti esillä.
”Halusimme viedä eteenpäin laajempaa ajattelu- ja kulttuurimuutosta ja tämän koulutuskokonaisuuden tavoite oli tukea sitä. Tematiikkaa on rakennettu niin, että ohjelmaan sisältyy kulttuurimuutosta, toiminnan ja prosessien muutosta sekä tulevaisuuteen katsomista”, listaa Ora.
Koulutuksen moduuleissa käsitellään niin työn muutoksen vaikutusta kuntiin kuin johtajan muuttuvaa roolia. Pohditaan myös, miten digitaalisuuden ja alustatalouden tulisi näkyä kaupungin strategiassa ja miten kaupungin talousohjaus paremmin linkittyisi palveluihin. Viimeinen moduuli käsittelee toimialarajattoman organisaation rakentamista.
”Tämä on monipuolinen kokonaisuus, jossa olemme kiinni sekä isoissa että pienissä asioissa. Se tarjoaa 360 asteen näkymän kunnallisen toiminnan kehittämiseen”, Tieran Halttunen luonnehtii.
Toimivaksi osoittautunutta DigiJoko-pilottia on Halttusen mukaan tarkoitus jatkaa erilaisina versioina. Sitä voi käyttää sekä Riihimäen tapaan yhdelle kunnalle räätälöitynä että tarjota ohjelman moduuleita kuten digistrategian rakentamista avoimina versioina.
Ohjelma on toiminut myös yhteisen kielen luojana. Se on hyvä yhteisharjoitus, jossa molemmat osapuolet ovat oppineet sekä valmentajilta että toisiltaan."
DigiJoko-ohjelmaan ovat osallistuneet Riihimäeltä kaupungin johtoryhmä, kehittämisroolien asiantuntijoita sekä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Nahkuri. Kuntien Tieran henkilöstöä on mukana kymmenkunta, joukossa myös toimitusjohtaja Halttunen. Tieralaiset ovat hänen mukaansa samalla tavoin koulun penkillä kuin Riihimäen osallistujat.
”Ohjelma on toiminut myös yhteisen kielen luojana. Se on hyvä yhteisharjoitus, jossa molemmat osapuolet ovat oppineet sekä valmentajilta että toisiltaan”, kuvaa Halttunen.
Nahkurin mukaan on tärkeää, että organisaatiot osallistuvat koulutukseen yhdessä, koska sitä kautta saadaan luotua yhteistä ajattelua. Hän arvostaa tutkimustiedon ja keskustelun kautta syntyvää ajatusten vaihtoa.
Eri alojen osaaminen sytyttää
”Sytyn siitä, että yhdistetään eri alojen osaamista. Silloin syntyy uusia ideoita ja ajattelua laatikon ulkopuolelta. Kuntien Tiera tuo mukaan teknologista ja muutakin osaamista, Aalto EE:n vahvuus on teoreettinen ajattelu ja konkreettiset esimerkit erilaisista organisaatioista.”
DigiJokossa tehdään ryhmissä projektihankkeita, joilla on suora yhteys Riihimäen tarpeisiin ja meneillään olevaan muutosohjelmaan. Nahkurin ryhmän työ liittyy strategian päivitykseen.
”Tavoitteena on selkeyttää strategiaa ja priorisoida sitä mitä valitaan strategiseksi kärjeksi, koska kaikkea ei voi tehdä. Riihimäellä on panostettu robotiikkaan ja kiertotalouteen. Ne ovat isoja asioita, joiden ympärille voi rakentaa, uskon että ne tuovat meille työtä ja yrittäjyyttä. Meillä voi nyt opiskella robotiikkaa varhaiskasvatuksesta korkeakouluun – se takaa, että alueella riittää tulevaisuuden osaajia.”
Tehokas digitaalinen palveluratkaisu on Nahkurin mukaan aina parempi vaihtoehto kuin se, että karsitaan palveluita.
"Olemme tekemässä Tieran kanssa digitaalisia kuntalaislähtöisiä palveluita ja muokkaamassa organisaatiota moderniksi ja tehokkaaksi. Nämä muutosjohtamisen asiat eivät ole mitenkään meidän arjestamme erillisiä, kun kuntakenttä on jatkuvassa muutoksessa."
Opitaan, mitä teknologialla voi saada aikaan
Talousjohtaja Oran mukaan arkinen operatiivinen työ on niin hektistä, että on tärkeää välillä päästä arjen yläpuolelle pohtimaan asioita laajemmin ja saada myös teoriapuolen näkemystä.
”Yhteistyössä Tieran kanssa on työskentelymuotona case-tyyppinen pohdinta. Itse ymmärrämme teknologiaa vähän vähemmän, mutta opimme, mitä sillä voi saada aikaan. Aalto EE:n teoreettinen puoli tuo mukaan uutta ajattelua, jota ei omassa arjessaan ehdi miettiä”, sanoo Ora.
Muutosjohtamisen asiat eivät ole mitenkään meidän arjestamme erillisiä, kun kuntakenttä on jatkuvassa muutoksessa."
Muutosta viedään Riihimäellä eteenpäin pala kerrallaan, teknologiset ratkaisut ja toimintakulttuurin muuttaminen rinta rinnan.
”Iso kysymys on, miten muutetaan toimintamalleja. Asian ytimessä ovat kuntalaislähtöiset mallit, teknologia on vain väline”, muistuttaa Ora.
Ora nostaa esiin konkreettisen esimerkin siitä, miten teknologia mahdollistaa kuntalaisten osallistamisen: robottipuhelukokeilussa kysyttiin kuntalaisten kokemuksia koronaan liittyvistä asioista.
”Robottipuhelu tavoittaa kuntalaisia hyvin nopeasti, ja taustalla toimii myös analytiikkaa. Kun tyypillisesti kuntalaiskyselyissä aktiivisuus on aika matalaa, tässä tavoitimme 5000 kuntalaista vastaamaan. ”
Kuntamaailmassa pelätään Oran mukaan joskus liikaakin sitä, ettei kaikki mene heti putkeen.
”Emme me voi ajatella niin, että kaikki on heti valmiina. Pitää tehdä kokeiluja ja katsoa miten ne toimivat. Teknologiapuolella on tärkeä tietää myös, millaisia hankkeita on kansallisesti meneillään ja miten ne ratkaisut pitää kuntatasolla ottaa huomioon.”
Työn tekemisen tavat muuttuvat ja se vaatii johtajilta mukautumista yhä moninaisempiin tilanteisiin. AaltoJOKO®-johtamiskoulutus tarjoaa välineet sekä oman johtajuuden kehittämiseen että organisaation strategian suunnitteluun ja sen toimeenpanoon. Lue lisää