Johtaja, näin tuet työntekijää olemaan tehokas ja luova samaan aikaan

Apulaisprofessori Olli-Pekka Kauppilan tutkimuksesta selvisi, etteivät tehokkuus ja luovuus ole toisiaan poissulkevia. Mitä yhdistelmän saavuttaminen vaatii esimiestyöltä?

Reetta Räty, 07.02.2018

”Ihmiset, joilla on vahva itseluottamus, toimivat ambidekstrisesti”, tiivistää Olli-Pekka Kauppila tulokset tutkimuksesta, jossa selvitettiin, mitkä ominaisuudet vahvistavat työntekijän kykyä olla tehokas ja innovatiivinen samanaikaisesti.

Ambidekstria tarkoittaa molempikätisyyttä, eli sitä, että henkilö käyttää arjessa molempia käsiään tasavertaisesti. Kauppilan tutkimuksessa sillä on toisenlainen merkitys. Hän tutkii, mitkä asiat vahvistavat yksilöiden kykyä toimia samaan aikaan tehokkaasti ja luovasti.

Ambidekstriset ihmiset ovat siinä mielessä kuten molempikätiset, ettei kumpikaan piirre, tehokkuus tai luovuus, ole toista heikompi.

Työntekijän vahvuuksia: hyvä itseluottamus ja kokeilunhalu

Mistä johtuu, että ihmiset, joilla on vahva itseluottamus, ovat samanaikaisesti luovia ja innovatiivisia?

”Vahvan itseluottamuksen omaavat ihmiset ovat muita halukkaampia omaksumaan työssään niin sanotun oppimisorientaation. He suhtautuvat vaikkapa työprojektiin uteliaasti ja miettien, mitä siitä voisi oppia. Virheet eivät pelota heitä, sillä vahva itseluottamus auttaa ajattelemaan: olen hyvä tässä, mahdollisesta virheestä huolimatta”, Kauppila sanoo.

Oppimiskeskeisyys mahdollistaa sen, että voi olla vaikkapa tuotekehittäjänä samaan aikaan tarkka hienosäätäjä ja pellepelotonmainen ajattelija."

Oppimiskeskeisyys mahdollistaa sen, että työntekijä on vaikkapa tuotekehittäjänä samaan aikaan tarkka hienosäätäjä ja pellepelotonmainen ajattelija, joka keksii täysin uusia tapoja ajatella käsillä olevaa tuotetta.

”Vahva itseluottamus on piirteen kaltainen ominaisuus, joka kehittyy varhaisesta lapsuudesta alkaen. Siihen ei voida kovin paljon vaikuttaa”, Kauppila kertoo.

Myönteistä oppimisasennetta voi kehittää

Suorituskeskeinen työntekijä pyrkii maksimoimaan suorituksen ja välttelee virheitä. Tällainen työntekijä voi pyrkiä kohti oppimiskeskeisyyttä pohtimalla muutakin kuin itse työsuoritusta. Esimerkiksi: Mitä haluaisin oppia lisää? Mitä haluaisin saavuttaa? Mikä minua innostaa ja motivoi työssä?

Tietoisella oppimisorientaatioon  pyrkimisellä saatetaan päästä lähemmäs tilannetta, jossa yhdistyvät tehokkuus ja innovatiivisuus.

”Useiden tutkimusten mukaan myönteisellä oppimisorientaatiolla saadaan parempia tuloksia kuin suorituskeskeisyydellä.”

Jos pyritään maksimoimaan tulos lyhyellä aikavälillä, suoritukseen keskittyminen voi riittää. Pitkän aikavälin parempiin tuloksiin avain on oppimisorientiaatiossa: takapakkia saattaa tulla, mutta lopulta saavutetaan paremmat tulokset.

Johdon pitää vaatia ja tukea

Tutkimuksen toinen päälöydös liittyy kontekstiin, jossa työntekijä toimii. Huono tai vääränlainen esimiestyö voi estää luovuuden ja tehokkuuden samanaikaisuutta, vaikka työtä tekevillä yksilöillä olisi kuinka vahva itseluottamus ja oppimisorientaatio.

Kauppila kuvailee johtamistyyliä, joka tukee työntekijöiden ambidekstriaa:  ”Tarvitaan kaksi asiaa. Pitää antaa voimakasta sosiaalista tukea. Eli työntekijä tietää, että tukea tulee, vaikka kokeilisi jotain uutta ja se menisi pieleen. Samanaikaisesti pitää vaatia hyvää suoriutumista työtehtävistä.”

Neuvo esimiehille on selkeä:”Pyrkikää johtamistapaan, jossa annatte sosiaalista tukea samalla, kun odotatte korkeaa suoritustasoa.”

Jos vaaditaan kovia tuloksia, mutta ei tarjota tukea, ihmiset pelkäävät epäonnistumista."

Jos nämä kaksi johtamisen elementtiä eivät toteudu, tehokkuuden ja luovuuden yhdistelmäkään ei toteudu.

”Jos vaaditaan kovia tuloksia, mutta ei tarjota tukea, ihmiset pelkäävät epäonnistumista. Esimiehen tuki on se ratkaisevin komponentti”, Kauppila sanoo.

Jos työssä vahdataan vain tehokkuutta, uusia innovaatioita tai tapoja tehdä asioita ei synny.

”Ihmiset ovat suhteellisen rationaalisia. Luovuus ja uudenlainen tekeminen voivat johtaa epäonnistumisiin. Jos halutaan vain hyvä suoritus, laskennallisesti on järkevää tehdä vain sitä, mikä jo osataan.”

Tarina tutkimuksen synnystä

Apulaisprofessori Olli-Pekka Kauppila, aineesta organisaatiot ja johtaminen, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun johtamisen laitokselta. Väitellyt Kauppakorkeakoulusta 2011.

The Social-Cognitive Underpinnings of Employees’ Ambidextrous Behaviour and the Supportive Role of Group Managers’ Leadership -tutkimus tehtiin analysoimalla 34 organisaation dataa. Organisaatiot edustavat eri toimialoja ja ovat keskenään eri kokoisia.Kauppila teki tutkimuksen yhdessä Michiel Tempelaarin kanssa.

Työ alkoi Helsingissä. Vuoden 2013 Kauppila oli postdoc-tutkijana Kalifornian yliopistossa, Irvinessä. Hän viimeisteli tutkimuksen Suomessa, josta datakin on peräisin.

Mikä oli paras hetki ambidekstrian tutkimisessa?

”Kyllä se oli se oivallus, että oma malli toimii. Tulokset ovat merkitseviä, indeksit näyttävät hyvältä. Se on hieno tunne, on tehnyt uuden löydöksen omalla alalla.”

Mikä saa innostumaan tutkimuksesta?

”Minua kiinnostavat psykologiset prosessit, jotka selittävät ihmisten käyttäytymistä. Katson aina myös kontekstin merkitystä: esimerkiksi sitä, millainen esimies tai ilmapiiri organisaatiossa on ja millainen rooli sillä on kokonaisuudessa.”

 

Luet nyt: Aalto Leaders' Insight: Johtaja, näin tuet työntekijää olemaan tehokas ja luova samaan aikaan

Tilaa Aalto Leaders' Insight -uutiskirjeTilaa uutiskirje

Aalto Leaders' Insight -uutiskirjeessä saat ajankohtaisimmat Aalto Leaders' Insight -sisällöt, kutsuja avoimiin tapahtumiimme ja webinaareihin, tiedon tulevista valmennus- ja koulutusohjelmista sekä ennakkoilmoittautujan eduista.

Annan Aalto University Executive Education Oy:lle luvan käyttää yhteystietojani markkinoinnissa, esimerkiksi tiedottaakseen sähköpostitse koulutusohjelmatarjonnasta tai lähettääkseen kutsuja tapahtumiin. Voin päättää milloin tahansa, etten enää halua yhteydenottoja. Katso tietosuojapolitiikka