Ruuhkavuosien tukeminen sataa työnantajan laariin

Työnantajan kannattaa tukee työn ja perheen yhdistämistä sekä asenteiden että käytännön tasolla, sillä se tuottaa monenlaista kilpailuetua. Näin sanoo ruuhkavuosien asiantuntija Maria Carlsson tutkimuksiin vedoten.

Heidi Hammarsten, 21.12.2017

Perheen perustaminen voi mullistaa täysin urasuuntautuneen vanhemman elämän. Näin kävi Maria Carlssonille, joka työskenteli esikoisensa syntymän aikaan juristina isossa asianajotoimistossa.

”Se totaalisuus ja fyysinen rasitus yllätti minut - ettei usein edes minuutin verran voi keskittyä ajattelemaan omaa ajatustaan loppuun, kun lapsi on vieressä. Se elämänvaihe ei helposti soinnu yhteen työelämän vaatimusten kanssa. Eikä siitä keskustella tarpeeksi, kellään ei ollut antaa ratkaisuja siihen, miten järkevästi yhdistää nämä kaksi maailmaa”, muistelee Carlsson.

Kokemuksesta käynnistyi Carlssonin rinnakkainen ura ruuhkavuosien asiantuntijana. Hän on ollut mukana kehittämässä konkreettisia tukimuotoja työn ja perheen yhdistämiseen, on esitelmöinyt aiheesta yrityksissä sekä kirjoittanut kirjan ruuhkavuosien johtamisesta.

Vanhemmuus kuuluu hyvään elämään, joten sen pitäisi olla luonnollinen osa myös työelämää."

Vanhemmuus kuuluu hyvään elämään, joten sen pitäisi olla luonnollinen osa myös työelämää, perustelee Carlsson.

”Suomessa on eniten maailmassa kokopäivätyössä käyviä vanhempia. Muissa Pohjoismaissa on enemmän osa-aikatyötä, mutta me olemme lähtökohtaisesti kasvaneet yhteiskuntaan, jossa molemmat vanhemmat ovat täyspäivätöissä. Tästä huolimatta, monessa yrityksessä ei vielä ole käytössä mekanismeja, joilla tuetaan perheellisiä työntekijöitä.”

Tyytyväiset työntekijät ovat tehokkaampia

Työnantajan kannattaakin nähdä ruuhkavuodet enemmän mahdollisuutena kuin uhkana. Tutkimukset osoittavat, että työntekijä on tyytyväisin ja myös tehokkain silloin, kun työn ja muun elämän tasapaino on kunnossa.

”Tämä ei ole pehmeää 'työhyvinvointiretoriikkaa', vaan jos panostaa näihin asioihin, yrityksen tulos paranee. Sairauspoissaolot ja vaihtuvuus vähenevät, tyytyväiset työntekijät ovat tehokkaampia ja innovatiivisempia. Myös rekrytointi- ja mainehyöty ovat selviä.”

Mutta ruuhkavuosimyönteisyyttä ei pidä jättää organisaation pintatason silmänlumeeksi, varoittaa Carlsson. Tarvitaan kulttuurimuutosta, pitkäjänteisyyttä ja kytköstä yrityksen strategiaan. Vanhemmuuden tukemisen pitää näkyä niin arvoissa, konkreettisissa toimissa kuin roolimalleissa kaikilla esimiestasoilla.

Konkretiaa tuovat erilaiset tukimekanismit kuten mentorointi, joustavat työnteon mallit vanhempainvapaalta palaaville tai sairaan lapsen hoitotuki. Perhemyönteinen yrityskulttuuri taas on joustava, avoin ja yksilöiden valintoja kunnioittava.

”Joskus pelkkä avoin keskustelukulttuuri auttaa.  Jos on vaikka nukkunut yöllä vain tunnin, voi olla helpottavaa kertoa töissä että nyt on huono päivä”, Carlsson havainnollistaa.

Perinteiset roolimallit istuvat syvällä rakenteissa

Joskus pelkkä avoin keskustelukulttuuri auttaa: voi olla helpottavaa kertoa töissä että nyt on huono päivä”

Helposti ajatellaan, että ratkaisu ruuhkavuosien ongelmiin on perheen sisäinen työnjako, ja sen hoitaminen on pariskuntien keskinäinen, yksityiselämään liittyvä asia. Carlsson painottaa, että kyse on myös rakenteista: perinteiset roolimallit istuvat syvemmällä kuin haluamme myöntää. Vuonna 2012 vain kolme prosenttia isistä ottaa Suomessa vanhempainvapaata isille korvamerkityn jakson jälkeen, ja sama kolme prosenttia käyttää hoitovapaata.

”Ruotsissa nämä luvut ovat kymmenkertaiset, ja se on merkki siitä, että meillä ei jokin asia toimi niin kuin pitäisi. Tilastot kertovat myös, että kotityöjakauma usein muuttuu sen jälkeen, kun on oltu vanhempainvapaalla, niin että pidempään vapaalla ollut vanhempi ottaa enemmän vastuuta kotirintamasta jatkossakin.”

Miehet ovat edelleen kovimmassa uravaiheessa juuri silloin, kun lapset ovat pieniä. Puhutaan baby bonus -ajattelusta: mies saa todennäköisemmin palkankorotuksen lapsen synnyttyä, toisin kuin äiti. Vaikka kulttuuri muuttuu koko ajan, vanha ”Hyvä isä on hyvä elättäjä" -stereotypia elää edelleen.

Suunnittelu ja priorisointi helpottavat elämää

Carlssonin perheessä molemmilla vanhemmilla on sama koulutus ja urat ovat edenneet tasatahtia. Siksi molemmat ymmärtävät toistensa työtilanteita ja vastuu vanhemmuudesta on ollut helppo jakaa tasan. Hänellä on myös yksilötason vinkkejä ruuhkavuosista selviämiseen.

”Elämää helpottaa, jos strukturoi ja suunnittelee. Elämä on myös pitkä: voi priorisoida asioita ja valita jotakin pois, kun lapset ovat pieniä. Esimerkiksi työmatkoja ja iltaistuntoja kannattaa vähentää, jos mahdollista.”

Kotityöjakauma usein muuttuu sen jälkeen, kun on oltu vanhempainvapaalla."

Nyt Carlssonin lapset ovat jo kasvaneet sen verran, että pahimmat ruuhkavuodet ovat takana. Hän toimii nykyään osakkaana asianajotoimisto Bird & Birdillä ja opiskelee Aalto EE:n EMBA-ohjelmassa. Työn, perheen ja opintojen yhdistäminen on sujunut hyvin.

”Lisään tulevat luennot kalenteriin hyvissä ajoin. Tutkinnon rakenne on hyvin selkeä. Juuri nyt on käynnissä liiketoiminnan kehittämisprojekti ryhmätyönä. Se toimii erinomaisesti, koska projektin vetäjä on laittanut jo alkuun kalenteriin, mitä tehdään, milloin ja missä tavataan ja mitkä ovat deadlinet.”

Carlsson on oppinut itsestään myös tutkintoon liittyvässä persoonallisuusprofiilien analysoinnissa.

”Työssäni olen strukturoitu ja analyyttinen, mutta pyrin siihen, etten strukturoi vapaa-aikaani liikaa. Minusta on mahtavaa aika ajoin tehdä lasten kanssa jotakin uutta ja yllättävää, vaikkapa harrastaa kotikaupunkimatkailua. Ja tässä vaiheessa elämää alkaa löytyä omaa aikaa myös itselle. Oikein mielelläni perehdyn artikkeliin tai kirjaan esimerkiksi silloin, kun lapset ovat jo nukkumassa.”

Aalto Executive MBA (EMBA) on johtava Suomessa toteutettava liikkeenjohdon Executive MBA -ohjelma. Lue lisää ohjelmasta.

Luet nyt: Aalto Leaders' Insight: Ruuhkavuosien tukeminen sataa työnantajan laariin

Tilaa Aalto Leaders' Insight -uutiskirjeTilaa uutiskirje

Aalto Leaders' Insight -uutiskirjeessä saat ajankohtaisimmat Aalto Leaders' Insight -sisällöt, kutsuja avoimiin tapahtumiimme ja webinaareihin, tiedon tulevista valmennus- ja koulutusohjelmista sekä ennakkoilmoittautujan eduista.

Annan Aalto University Executive Education Oy:lle luvan käyttää yhteystietojani markkinoinnissa, esimerkiksi tiedottaakseen sähköpostitse koulutusohjelmatarjonnasta tai lähettääkseen kutsuja tapahtumiin. Voin päättää milloin tahansa, etten enää halua yhteydenottoja. Katso tietosuojapolitiikka